Noin puolen vuoden ajan olemme tehneet yhteistyötä TUKES:in (Turvallisuus- ja Kemikaalivirasto) kanssa digitaalisiin reittipalveluihin liittyen. MTBreitti-konsepti on niin uusi Suomessa, ettei sille ennestään löytynyt tarkkoja viranomaisten turvallisuusvaatimuksia. Näin yhteistyön tavoitteena oli turvallisuustarkastuksen yhteydessä kartoittaa digitaalisiin reittipalveluihin liittyviä riskitekijöitä ja asettaa kriteerit, joiden puitteissa vastaavat navigointipalveluja tarjoavat yritykset voisivat toimia.
Yhteistyömme oli mielestäni erittäin sujuva. On myös ilo huomata, että viranomaiset ovat kiinnostuneita edistämään digitaalisten palvelujen kehitystä, kunhan ne ovat asiakkaille turvallisia ja noudattavat kaikkia asetettuja vaatimuksia.
Turvallisuustarkastuksen jälkeen TUKES lähetti raportin, josta haluan jakaa muutaman kohdan, jotka voisivat olla mielestäni hyödyllisiä myös muille alan toimijoille.
Kaupallisena, elinkeinotoiminnassa tarjottavana tuotteena kyseessä on uudenlainen palvelutyyppi, jonka voi olettaa kasvavan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Tukesin näkemys on, että digitaalisia navigointipalveluita voi kuluttajaturvallisuuslain valvonnan osalta verrata perinteisiin, esimerkiksi painetussa muodossa oleviin reittiopaskirjoihin ja -ohjeisiin.
Digitaalista navigointitietoa välittävä palveluntarjoaja on vastuussa siitä, että tarjottava tieto on oikeaa, asianmukaista ja riittävää ja että se tarjotaan asiakkaille ymmärrettävällä tavalla. Palveluntarjoajaa ei voida kuitenkaan pitää kuluttajaturvallisuuslain mukaisena reitin haltijana tai ylläpitäjänä. Hän ei esimerkiksi ole vastuussa reitin viitoituksesta tai rakenteiden kunnosta. Navigointipalvelujen tarjoajan vastuu ulottuu siis vain niihin asioihin, joihin hän voi tosiasiallisesti vaikuttaa.
Foorumeissa on ollut aktiivista keskustelua siitä, miten digitaalisiin reittipalveluihin pitäisi Suomessa suhtautua. Onko kyseisten palvelujen tarjoajilla esimerkiksi reittien ylläpitovastuu? Nyt saimme tähän virallisen viranomaisen kannanoton, joten asiasta ei tarvitse spekuloida enempää. Eli digitaaliset reittipalvelut tarjoavat paikkatietopalvelua ja niiden arviointi perustuu jaetun tiedon laatuun.
Tukesin näkemyksen mukaan tarkasteltava olevasta palvelusta ei välttämättä tarvitse tehdä turvallisuusasiakirjaa. Kuluttajaturvallisuuslain mukaan palvelun tarjoajan on kuitenkin aina kartoitettava palveluun liittyvät vaarat. Keskustelun perusteella palveluntarjoaja on hahmottanut hyvin palveluun liittyvät vaara- ja riskitekijät. Hän on myös tehnyt riittävät toimenpiteet, joilla kyseisiä tekijöitä on pyritty hallitsemaan ja pienentämään.
Yllä on TUKESin kanta turvallisuusasiakirjan tarpeellisuuteen sekä vaarojen kartoittamiseen. MTBreitti-palvelu läpäisi kyseiset vaatimukset erittäin hyvin.
Tukesin edustaja tutustui palvelun toimintaan käytännössä ajamalla Helsingin keskuspuiston reitin kahdessa osassa eri päivänä. Tukesin arvion mukaan reitistä annettu kuvaus oli hyvin totuudenmukainen ja paikkaansa pitävä.
Jaetun reittitiedon paikkansapitävyys on avainasemassa paikkatietopalvelun turvallisuudelle. MTBreitti läpäisi tämänkin viranomaisvaatimuksen.
Mitään kehotuksia MTBreitti-palvelun turvallisuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi ei TUKES:lta tullut. Jatkossa MTBreitti tulee kuitenkin keräämään entistä enemmän harrastajakommentteja reiteistä ja jaetun paikkatiedon laadusta.
Yhteenvetona haluan mainita, että mikäli sinulla syntyy kysymyksiä digitaalisten reittipalvelujen turvallisuuteen liittyen, niin TUKES on se viranomainen jota kannattaa lähestyä kyseisessä asiassa. Yllä oleva tarkastus liittyy MTBreitti-palveluun, ja muiden vastaavien palvelujen turvallisuutta arvioidaan viranomaisen toimesta aina tapauskohtaisesti.
On todella mahtava olla edistämässä uusia digitaalisia turismipalveluja Suomessa. Edelleenkin omalla rahalla ja ilman EU-rahoitusta. Ja tämä on vasta alkua!
Eduard (MTBreitti)
Mitä mieltä olet aiheesta?
[gs-fb-comments]